tiistai 5. maaliskuuta 2013

Graffitianimaatio "Kylmä" @ Kalasatama


"Lapsi on terve kun leikkii", sanotaan. Sama se, kuinka vanha se "lapsi" on, sillä into ja uteliaisuus ratkaisee. Kuten on jo tullut varmaan aiemmista kirjoituksista selväksi, niin olen siis parinkymmenen vuoden ahkeran työssäkäymisen jälkeen tällä hetkellä päätoimisesti opiskelija. Koulun penkillä on tullut paljon uusia ja hienoja juttuja, (joista osa lähes ylitsepääsemättömiä) ja jonkin verran myös sellaisia juttuja joita on joskus puolivakavissaan kokeillut. Yksi näistä aiemmin tutuista aiheista on animaatio, muttei tosiaankaan mitään "tietokonepelikolmedee"animointia. Nämä jutut on kieli poskessa sohaistuja kahden markan vitsejä, kokeilumielellä kikkailtuja. 

Vuonna 1988 teimme poikaporukalla Pohjolanrinteen yläasteella kasiluokan kuvistunneilla animaation, jossa liikuttelimme siiman kärkeen liimattuja piirrettyjä ukkeleita. Idean animaatioversioon taisi antaa Guje Katajamäki, joka oli muutenkin yläasteen paras ope. Näin jälkikäteen ajatellen tulee mieleen, että ehkä Guje oli muilta maikoilta kuullut opettajainhuoneessa meidän luokan Villen, Tamon, Mylyn, Joksan ja minun käyttävän oppitunnit sarjakuvien piirtelyyn
 ja kenties halusi rohkaista tekemään sitä ihan "oikeasti" eikä puolisalaa piirtämiselle kuulumattomilla tunneilla. Se sarjisläppä oli aika laajalle jo levinnyt, myös rinnakkaisluokilla muutamat sankarit käytti tuntinsa yleensä kolmiruutuisten strippien väsäilyyn. Aihepiiri oli aika yksipuolinen ja tottakai mahdollisimman paljon aikuisia provosoiva. En nyt suoraan sarjisten nimeä sano, tai yksityiskohtia liikaa paljasta (lojaalisuudesta muita Metal George- rinkiläisiä kohtaan ), mutta kun animaatio tunnetaan lyhennetysti nimellä: "V.H:n päivä", jossa seikkaillaan mm. Blue Oyster -nimisessä yökerhossa, niin nokkelimmat saattaa jotain sisällöstä päätellä...

Muutaman stillikuvan tästä luovuuden Helmestä voin tiputtaa, mutta sitä 12 minuuttia
pitkää kokoanimaatiota ei jakoon tuupata koskaan. Näin on sovittu.

V.H. nukkuu
Kaverit tulee herättämään
Kerholle
V.H. ja Likainen Harri
V.H. pelästyy: "Nainen!"

Työryhmän kesken piirrettiin lavasteet ja hahmot, vuorosanoiksi höpistiin mitä sattui
 ja myöhemmin editoitaessa piilotettiin järjettömiä väliläppiä sekaan. Ihan verratonta
meininkiä siis, ehkä parhaita tunteja koko peruskouluhistoriassani. 

No, nyt sitten aikuisopiskelijana tuli jälleen mahdollisuus kokeilla animaatiota.
Pienellä ryhmällä väännettiin n. tunnissa aluksi sellainen muovailuvahasetti, mutta kun selvisi että olisi mahdollisuus tehdä omakin pätkä, niin tottakai testaamaan. Aiempien vuosikurssien filkkoja katsellessa huomasin yhden puutteen...kukaan ei ollut käyttänyt spraymaalia hommaan. Se aukko oli täytettävä. 

Vaikka lopulta en aikatauluongelmista ja kromimaalin loppumisesta johtuen saanut ihan niin kliiniä jälkeä kuin olisin halunnut, tuli filkasta kuitenkin ihan ookoo. Tälläkin alalajilla on omat kuninkaansa, kuten BLU:n "Muto" todistaa, mutta pakko oli kuitenkin kurkata varovasti, miltä tuollainen maailmankatsomus näyttää. Toteutin suunnitelman 14.2. alkuillasta aloittaen ja viiden aikoihin aamulla taisin olla kotona.


Vähän tuli vilu ja väsy, mutta koska seinän kaverilla oli vielä kylmempi, oli jatkettava loppuun saakka. Ystävänpäivän mukaisesti "hädässä ystävä tunnetaan". Kun lopulta selvisi että seinän ukkeli selviäisi, jätin hänet vihdoin oman onnensa nojaan. Animaationi kasasin Pian oppilaskellarissa ja tuotoksen lykkäsin iloksenne youtubeen. Tuosta sitä minuutin mittaista tuotosta voi kurkistella: 


Erityiskiitos Konnalle lapikaskaupoista jotka lämmitti kannutellessa, toimii hangessa mukavasti. Terveiset myös Polarin rinnakkaisluokkien pitkätukille:
 Janne, Autsi, Jame, Juse. Those were the days.


Ei kommentteja:

Lähetä kommentti